Lauttaliput varasimme netistä vain vuorokautta ennen lähtöä Vikingin XPRS-laivalta, sillä sen aikataulut sattuivat parhaiten suunnitelmiimme. Myös hinta kahdelle henkilölle sekä moottoripyörälle oli kilpailukykyinen. Yhden suunnan lauttamatkan hinta oli kokonaisuudessaan 79 e, joskin menopaluuna ostetut liput olisivat saattaneet tulla halvemmiksi. Emme kuitenkaan halunneet sitoa paluupäivää liian tarkaksi vielä tässä vaiheessa.
Tallinnan satamaan päästyämme otimme suoran suunnan ulos kaupungista, sillä Tallinna on jo entuudestaan tullut muilta reissuilta tutuksi. Pysähdyimme tankkaamaan ja laitoimme navigaattoriin Pärnun suunnan ja valitsimme annetuista reittivaihtoehdoista toiseksi lyhyimmän, joka siis kieputtelisi pienemmillä mutkateillä. Tallinna-Pärnu -päätietä pienempi, kuoppaisempi mutta taatusti myös vähäliikenteisempi tie kulki Rapla-nimisen suurehkon kylän halki. Siinä kohden oli hyvä vähän levähtää ja syödä jäätelöt.
Pärnun sää oli juuri niin aurinkoinen kuin säätiedotus oli antanutkin odottaa. Meillä oli ajatus majoittua hostelli Aleksandriin, mutta ongelmana vain oli, ettemme olleet saaneet vahvistusta ennakkovarauksellemme. Lisäksi meiltä puuttui paikan osoite, joten suoraan navigaattoriin sitä emme loppuetapiksemme saaneet laitettua. Hoo oli yöpynyt samaisessa paikassa jo edellisen kesän läpikulkumatkallaan, mutta emme yrityksistä huolimatta osuneet muistinvaraisesti oikeaan risteykseen. Aikamme pörrättyämme pysähdyimme turisti-infon eteen kysyäksemme ohjeita, mutta sekin oli ehtinyt jo mennä kiinni. Onneksi läheisen hotellin henkilökunta auttoi löytämään oikean suunnan. Perille siis päästiin, ja mökkejäkin oli onneksemme vapaina, vaikka nettilomakkeella tekemämme ennakkovaraus olikin kadonnut jonnekin bittitaivaisiin.
Hostelli (tai guesthouse) Aleksandri taitaa olla saavuttanut jo jonkinlaisen legendaarisen maineen Pärnun motoristiyösijana. Paikka oli oikein suositeltava. Se sijaitsi pari kilometriä rannalta, yhteiset suihku- ja wc-tilat olivat erittäin siistejä, ja edulliset puumökitkin oikein kotoisia. Mökeissä ei siis ole omaa vessaa tai suihkua, mutta halutessaan voi varata hotellihuonemajoituksen. Sellaisen tasosta en osaa tarkemmin kertoa. Kahden hengen mökkimajoitus maksoi heinäkuun turistikautena 45 euroa, sisältäen aamiaisen sekä petivaatteet ja turvallisen pysäköinnin. Kaupan päällisiksi voi saada äänekkäitä (suomalaisia) naapureita, jotka yönkähmässä palailevat kaupunkireissultaan...
Hostellin nurkalla sijaitseva Pub Aleksandri oli sitten oma lukunsa - MP-rekvisiittaa lattiasta kattoon. Harmi, etten sieltä tajunnut ottaa yhtään kuvaa. Perustasoinen aamiainen (puuroa, keitettyjä kananmunia sekä leipää ja leikkeileitä) oli pubin puolella, ja kävimme siellä myös illallisella testaamassa valkosipulipihvit. Annos oli kyllä miehekkään kokoinen - kuten motoristipaikkaan sopikin. Kaikin puolin siis miellyttävä majoituspaikka, jos ei säikähdä halvasta oluesta juopuneita suomalaisia tatuoituja miehiä ;-)
Pärnussa vietimme kaksi yönseutua, rantapäivääkin ehdimme siis viettää. Kävelimme aallonmurtajan päähän saakka, ja kävely pyöreiksi hiotuneilla, suurilla kivillä oli hauskaa. Tapasimme yllättäen rannalla tuttujakin (terkkuja, T&K!). Muutoin vain kuljeskelimme katsellen kaupunkia tai ajelimme pieniä reissuja lähiöissä. Lounaspaikaksi voin suositella myös turisti-infon läheisyydessä olevaa Cafe XS:ää. Sieltä sai riittoisan päivän pastalounaan hintaan 3,5 e, ja muutoinkin paikka oli viihtyisä. Kehuja ei vastaavasti saa Aleksandrin puolelle vievän joensillan kupeessa oleva pieni Pärnu Burger. Einespihvi ja kuiva valkoinen sämpylä ei oikein vastannut odotuksia.
Pärnu näytti upeimpia puoliaan, mikä ei johtunut vähiten säästä. Kaksi yötä on kuitenkin riittävä tällaiselle pyöräreissulle yhteen pysäkkipaikkaan, joten matka jatkukoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti