Herkkä- ja kuivaihoisena perheenä emme käytä kaupan palasaippuoita, ainoastaan hellävaraisia, tuoksuttomia pesunesteitä. Olen kuitenkin kuullut, että käsintehtyä saippuaa voi käyttää ihon kuivumatta. Pitihän sitä tietysti päästä itse kokeilemaan ja väitettä todistamaan.
Lueskelin useita blogeja aiheesta - saippuan tekeminen taitaa olla trendikästä, niin voinee päätellä postausten suuresta määrästä. Suurimpana haasteena perussaippuoiden tekemisessä blogien perusteella taitaa olla oikean lipeän löytäminen. Minulla kävi tuuri, sain sitä helposti kaverin siivellä, hänellä kun oli tilattuna isompi määrä kuin hän itse ehtii käyttämään.
Mukaan kokeelliseen saippuakeittiöön sain kälyni ja siskoni, jotka molemmat olivat yhtä ummikkoja asian suhteen. Päädyimme valitsemaan kaikista mahdollisista resepteistä sellaisen, missä käytetään vain helposti ruokakaupasta löytyviä rasvoja, ei siis karitevoita tai muuta ihanan ylelliseltä mutta vaikeasti löydettävissä olevalta kuulostavaa. Ensimmäinen saippuamme ikinä valmistui siis seuraavan reseptin pohjalta:
KAMOMILLASAIPPUA, joka käy myös hiuksille
Kookosrasva 150 g (meillä oli kookosöljyä)
Oliiviöljy 350 g
Kylmää kamomillateetä 137 g
Lipeä 69 g
(Oma lisäyksemme: noin 2 rkl kuivattujen kamomillankukkien hienoa silppua)
Tämä määrä on puolet Varjoista elämää -blogin esittelemän saippuareseptin määristä, ja se riitti yhteen litran maitopurkkiin tehtyyn saippuaerään (noin puolet purkin korkeudesta pitkittäin leikattuna).
Alla saippuanteon prosessi meidän kokemuksen mukaan. Lue mieluusti ennen omaa kokeiluasi myös alan kirjallisuutta tai kokeneempien saippuantekijöiden blogeja :-)
Näitä tarvitset
- suojavaatteet ja -lasit (lipeä syövyttää, mikäli sitä pääsee roiskumaan, varaa lähelle myös etikkaa mahdollisten roiskeiden neutraloimista varten)
- kattilan ja kauhan rasvan lämmittämiseen, riittävän isossa kattilassa voit myös sekoittaa lopullisen seoksen
- astian ja kauhan lipeäseoksen tekemiseen (ei liian heppoista muovia, ettei se syövy)
- nuolijan sekoitetun seoksen siirtämiseksi muottiin kattilasta
- sauvasekoittimen (ei vatkainta, se vatkaa liikaa ilmaa seokseen)
- grammoina mittaavan keittiövaa'an
- muotteja, maitopurkit käyvät sellaisenaan ilman suojaamista, mutta lipeä syövyttää puuta ja teflonia, suojaa niistä tehdyt muotit kunnolla
- lämpömittari olisi hyödyllinen, sillä saisi mitattua rasvaseoksen ja lipeäseoksen lämpötilat - meiltä se puuttui, ja teimme lämpötila-arvioinnit käsivaralta
Näin teimme itse saippuaa
1) Suojaa itsesi ja pöytätaso, huolehdi tuuletuksesta ja ota välineet lähelle.
2) Mittaa reseptiainekset valmiiksi grammavaa'alla.
3) Yhdistä käyttämäsi rasvat kattilaan ja laita ne pienelle lämmölle sulamaan/lämpiämään. Tavoitelämpötila on noin 40-50 astetta.
4) Lisää hyvin tuuletetussa paikassa lipeä kylmään nesteeseen vähitellen sekoittaen (lisää lipeä aina nesteeseen, ei koskaan nestettä lipeään!). Neste alkaa kuumumaan itsestään. Seos höyryää ja voi muuttua hetkeksi maitomaiseksi. Nesteenä käyttämämme kamomillatee oli seissyt hetken pakasteessa ollakseen varmasti kylmää.
5) Laita lipeäseos jäähtymään, tavoitelämpötila on sama kuin rasvalla, eli 40-50 astetta.
6) Yhdistä samanlämpöiset seokset, ala sekoittamaan sauvasekoittimella sykäyksittäin. Pidä sekoitin koko ajan nesteessä, ettei seos roisku tai siihen pääse ilmaa. Voit välillä sekoittaa myös reunoja ja pintaa, mutta älä pidä silloin sauvasekoitinta käynnissä.
7) Sekoita, kunnes seos on kiisselöitynyt siten, että voit piirtää seoksen pintaan kuvioita. Tähän kiisselöitymiseen voi mennä aikaa 1-10 minuuttia. Varo liiallista jämähtämistä, silloin seoksen muottiin siirtäminen on hankalaa.
Seoksen käyttäytymiseen vaikuttavat seoksessa käytetyt reseptiaineet sekä esim. tuoksu- ja väriaineet. Erilaiset lisättävät ekstra-aineet kannattaa lisätä seokseen vielä ennen sen kiisselöitymistä kokonaan. Me lisäsimme seokseen kamomillan kuivattujen kukkien hienointa silppua tuomaan persoonallista ulkonäköä.
8) Siirrä seos muottiin, kuvioi pinta jos tahdot. Me teimme lusikalla dyynejä (massa oli kyllin kovaksi jämähtänyttä sekoitusvaiheessa) ja murensimme kamomillan kuivattuja kukkia pinnalle.
9) Laita muotti vedottomaan paikkaan kylmälaukun tai pahvilaatikon sisään kypsymään noin vuorokaudeksi pyyhkeisiin käärittynä. Kemiallinen reaktio muuttaa seoksen väriä ja olomuotoa kuulaasta kiisselistä himmeäksi ja kovemmaksi.
10) Seuraa seoksen kovettumista ja leikkaa saippuapalat haluamiksesi. Kamomillasaippuamme oli juuri sopivaa leikattavaksi alle vuorokauden kuluttua.
11) Odota, että saippuat tekeytyvät. Kamomillasaippuamme ovat nyt tekeytymässä pahvilaatikkossa ja niitä pääsee testaamaan noin kuukauden kuluttua. Vielä en siis pääse arviomaan saippuamme käyttäytymistä tositeossa :-) Nättejä niistä ainakin tuli ja tuoksu on ihanan kamomillainen. Tätä kotikemiaa täytyy kokeilla vielä uudelleen!
PS: Teksti on siirretty kirjoittajan toisesta blogista. Alkuperäinen julkaisupäivä on 11.10.2013.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti