tiistai 13. syyskuuta 2016

Hiihtokilometrejä ja herkkusoppaa

Hullunkurisen vähälumisena talvena ei Savon seutu näyttänyt hiihtolomaviikolla 10 parhaita hankiaan, joten suuntasimme pikapäätöksellä pohjoisimmille leveyksille. Veri vetää välillä puuttomille tuntureille, joten suunnaksi valikoitui Pallas.

Pallaksen päiväretken pääetappina oli Nammalakurun uusi autio/varaustupa, jonne tunturijonon länsipuolitse oli juuri ajetut hyväkuntoiset ladut. Matka joutui mukavasti, ja maastokin on sopivan kepoista hiihdellä hiljaksiin. Autiotuvalla lepäilyn ja evästelyn jälkeen oli tehtävä valinta: joko tunturijonon länsireunan reittiä ja omia jälkiä takaisin, tai paljakan kautta itäpuolelle kiertyen haastellisemmissa maastoissa. Puuton tunturi haisi enemmän seikkailulle, joten sinne siis!

Nammalakurun uudenkarhea autio/varaustupa

Latu Pallaskeskuksesta Nammalakurulle oli ajettu juuri, mutta tästä eteenpäin saimmekin talsia parin päivän takaisia jälkiä myöten. Jarrulihakset olivat kovilla laskiessamme alas huipulta alemmille rinteille pelkkää moottorikelkan uraa myöten. Lumi vaan välillä pöllysi, kun mies kynti mahallaan uran reunuksia :-) Siitä esimerkistä oppineena osasin itse riisua sukset pahimmissa mutkapaikoissa pois.





Retken toinen evästauko - ja luntakin vielä riittää toviksi!

Hiihtoretken loppuhuipennuksena saimme kavuta uudelleen huipulle Palkaskurua myöten. Tiukka mäki, mutta mieluummin kuljin sen ylöspäin. Joku huimapää oli pudotellut sen alaskin - saattavatpa siinä olla kintut jarruttamisesta kipeinä.

Päivänvalo riitti juuri ja juuri ohjaamaan meidät ilman latuja perille. Kuvaan onkin tallentunut sininen hetki korkeimmalla paikalla.




Hieno päivä, hiihtokilometrejä noin 35, sää oli pilvinen mutta pikkupakkasineen leppoisa. Sellaisen päivän päätteeksi sopii hienompi rusolnik(rassolnik)-keitto, joka vie aikaa, mutta on talvisena päivänä mahtavaa ruokaa!

Tässä resepti muistinvaraisesti kirjattuna:

Laita kattilaan naudan luullista lapaa, jota keitellään useampi tunti sipulilla, mustapippureilla, kasvisliemijauheella, suolalla ja laakerinlehdillä maustetussa vedessä. Kuori keitinveden päältä lihasta syntyvä vaahto pois.

Noin kolmen tunnin keittelyn jälkeen liha luineen siivilöidään pois keitinvedestä ja leikellään liha sopiviksi keittopaloiksi.

Keitinveteen lisätään lihapalojen lisäksi desin verran kokonaisia ohrasuurimoita. Kun suurimot alkavat olla pehmeitä, lisätään pari porkkanaa, kolme perunaa, reipas pätkä purjoa sekä kypsymisen viimeisiksi hetkiksi suolakurkkupaloja lämpiämään. Me käytimme herkkusopan kruununa chilimaustettuja säilökurkkuja ja noin desin verran kurkkujen säilölientä, mikä antoi sen viimeisen potkusilauksen keitolle - suosittelen. Annoksen päälle vielä smetanaa ja tillisilppua.

Ja eikun herkuttelemaan :-)

PS: Teksti on siirretty kirjoittajan toisesta blogista. Alkuperäinen julkaisupäivä on 13.3.2014.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti